Maaliskuussa opiskelijablogissa vierailee Hannele Räty, joka työskentelee Kuopion kaupungilla vanhuspalvelussa. Hannele aloitti Voimauttavan valokuvan ammatilliset perusteet -koulutuksen syksyllä 2019 ja toimii nyt myös sivutoimisena yrittäjänä menetelmän parissa. Mitä tapahtui, kun Hannele tuli koulutukseen väärillä olettamuksilla ja koulutus mullisti kaiken?

Olen valmistunut lähihoitajaksi 90-luvun lopulla ja olen tehnyt vanhustyötä koko työurani. Olen tehnyt pitkään töitä muistisairaiden kanssa ja valmistuin myös sosionomiksi 2012. Sen jälkeen olen ollut vanhuspalveluissa palveluohjauksen puolella. Tällä hetkellä työskentelen Kuopion kaupungin vanhuspalveluissa.

Työuupumuksen kautta hakeuduin Voimauttavan valokuvan koulutukseen ja se olikin pitkään jo ollut haaveena. Olin jo pitkään katsonut Miinan koulutuksia ja ajatellut, että ”tuonne minä vielä menen”. Sitten kun tuli työuupumus, oli aikaa pysähtyä ja miettiä mitä minä oikeasti haluan. Koulutukseen oli juuri silloin haku menossa ja ilokseni pääsin mukaan.

Ennen koulutusta olin harrastanut jo valokuvausta ja se oli myös osasyy, miksi hakeuduin koulutukseen. Luulin, että tämä menetelmä liittyy valokuvaukseen, että kurssilla opetetaan valokuvaamaan mutta eihän se pelkkään valokuvaukseen liittynytkään.

Valokuvaus ei olekaan menetelmän keskiössä

Aloitin opinnot vuonna 2019 ja suoritin niiden ohella lisäksi yrittäjän ammattitutkinnon. Silloin jo tiesin, että haluan tehdä valokuvan ja voimaantumisen kanssa töitä. Opinnot tukivat toisiaan hyvin ja sain aikaa myös kehittää yritysideaa. Voimauttava valokuva imaisi minut täysin mukaansa – paluuta ei ole!

Olin ihastellut Miina Savolaisen Maailman kaunein tyttö -kuvia ja ajattelin, että minäkin haluan oppia ottamaan tuollaisia kuvia. Aloitin opinnot itseasiassa aivan väärillä oletuksilla, mutta onneksi ne olivat vääriä. Valokuvaus ei ole menetelmässä pääasia vaan enemmänkin näkemisen väline. Valokuva on vain lopputulos siitä, että kuunnellaan ihmistä ja hänen elämäntarinaansa, päästetään toisen tarina oman ihon alle.

Lähiopetuspäivinä oli luentoja ja menetelmään tutustumista. Saimme myös jaksojen välille tehtäviä, joiden avulla käytiin omaa prosessia lävitse. Koulutukseen kuului myös kaksi kuvauspäivää, heti alussa ja lopussa. Koulutus on henkilökohtainen prosessi opiskelijoille. Opintojen aikana tehtiin myös useampia projekteja, joilla menetelmään syvennyttiin.

Koulutuksen myötä kaikki muuttui

Opinnot päättyivät 1,5 vuotta sitten ja voimakkaasti syttynyt palo ei siihen loppunut. Olen toivonutkin jo pitkään, että jatkokoulutus tulisi Kuopioon. Freesausta voimauttavan valokuvan työotteeseen (4 op) -koulutuksessa syvennytään omaan projektiin ja toisaalta, osalla on voinut menetelmä jäädä sivuun arjessa ja työssä.

Tapaamme vieläkin ryhmäläisten kanssa ja muutama on kertonut, ettei ole työssä päässyt oikein hyödyntämään menetelmää vaikkei soveltamisessa ole mitään rajoitteita. Unelmani on joskus vielä suorittaa nelivuotinen menetelmäkoulutus ja syventää sen myötä yritystoimintaa.

Minulla on ollut toiminimi vuoden ajan ja olen pienimuotoisesti tehnyt yritystoimintaa päivätyön ohella. Havahduin taannoin pohtimaan, miten paljon sitä itse onkaan muuttunut opintojen aikana ja sen jälkeen. Valokuvat ja menetelmän ydin ovat ns. iskeneet syvälle ja se tuntui siltä jo opintojen aikana. Mikä tässä on siis muuttunut? Armollisuus itseään ja toisia kohtaan, hellästi katsominen ja valokuvat ovat tehneet hyvää minulle. Ja tämä koettu muutos on todellakin ollut vain positiivinen.

Arvokkaiden hetkien taltiointia

Voimauttavan valokuvan menetelmä on etenkin lastensuojelun puolella erittäin tunnettua. Minun sydämeni palo on kuitenkin ikäihmiset, joten tavoitteenani on saada menetelmä osaksi vanhustyön arkea. Viime keväänä osallistuin yritystoimintani kautta Vetovoimainen  vanhustyö-hankkeeseen, johon tuotin muutaman kokonaisuuden voimauttavan valokuvan menetelmällä. Se oli silmiä avaava kokemus.

Mietimme yhdessä vanhuspalvelun työntekijöiden kanssa, mikä on se heidän työnsä ydin. Valokuvasimme ja katsoimme kuvia yhdessä. On koskettavaa, kun arkisia työasioita tehdään kuvilla näkyväksi ja ne hetket nähdään kuvina. Eräs hoitaja kertoi aiemmin kokeensa, että hänen työnsä on vain sitä pesemistä ja syöttämistä. Kuvien avulla he huomasivat, kuinka paljon työssä on kosketusta, katseita ja läsnäoloa. Arvokkaita hetkiä, jotka usein arjessa jäävät suorittavan työn ja hoitotyön alle.

Asiakas kertoo oman tarinansa

Otin taannoin yksityistunteja ammattivalokuvaajalta. Hänen kanssaan käydyissä keskusteluissa pohdittiin myös, mikä on voimauttavan valokuvauksen ja tavallisen valokuvauksen ero. Voimauttavassa valokuvauksessa kuvan ottaja ei kerro tarinaa vaan kuvattava eli asiakas. Asiakas kertoo kuvassa oman tarinansa ja tuo ns. äänensä esille kuvan kautta. Asiakas määrittelee sen, mikä hänelle on tärkeää.

Voimauttavassa valokuvassa ei keskitytä siihen ovatko kuvat teknisesti oikein. Vaan siihen, että asiakas saa tunteen tulleensa nähdyksi ja kuulluksi, juuri niin kuin hän haluaa. Voimauttavassa valokuvassa lähestytään asiakasta ja tilannetta hyvin avoimesti ja ilman ennakkoluuloja. Kuvia katsellessa on tärkeää, ettei keskitytä negatiivisiin asioihin vaan kuvista etsitään ja löydetään ne kauniit ja hyvät asiat.

Tällä hetkellä en tee asiakastyötä, joten nykyisessä työssäni en voi menetelmää hyödyntää. Olen keskittynyt yritykseni kautta työskentelemään voimauttavan valokuvan parissa. Yrityksessäni minulla on Oma kuva -yksilöpalvelu, työyhteisölle erilaisia paketteja ja Valokuvakirja -ryhmää olen kehittämässä parhaillaan ikäihmisille. Olen myös pitänyt muutamia Voimaa kuvista -ryhmän työikäisille, johon olen liittänyt voimauttava valokuva menetelmän lisäksi valokuvapäiväkirja -menetelmää. Teen myös yhteistyötä eri järjestöjen kanssa.

Kuinka ihminen kohtaa ihmisen?

Mielestäni Voimauttavan valokuvan ammatilliset perusteet -koulutus sopii kaikille, jotka tekevät asiakkaiden kanssa työtä. Olivat he sitten lapsia, nuoria, aikuisia tai iäkkäitä. Menetelmä sopii erinomaisesti myös työyhteisöille. Menetelmän avulla pyritään näkemään ja keskittymään hyvään ja onnistumisiin. Niitä on jokaisessa työyhteisössä esimerkiksi kiireestä ja ristiriidoista huolimatta.

Kaikessa on kuitenkin kyse kohtaamisesta ja tämä koulutus antaa keinon erilaiseen kohtaamiseen. Näinä aikoina kohtaamisia ja hyvinvointia tarvitaan entistä enemmän.

Hannele Räty / Voimaa kuvista www.voimaakuvista.fi