Tänä keväänä SnellmanEDUn Lasten yliopisto pilotoi Suomen ensimmäisen Tiedekasvatusohjaajakoulutuksen. Koulutus toteutettiin verkossa osana kansainvälistä Phereclos-hanketta ja siihen osallistui yhdeksän tiedekasvatuksesta innostunutta opettajaa, vanhempaa ja tutkijaa ympäri Suomen. Koulutus tarjosi runsaasti tietoa tiedepääomasta (eng. Science Capital) ja avoimen koulutuskulttuurin (eng. Open Schooling) eri muodoista sekä menetelmiä niiden soveltamisesta tiedekasvatukseen. Koulutus rakentui Tiedekasvatuksen perusteet (2 op)-verkko-osuudesta, Phereclos-yhteistyökumppaneiden webinaarisarjasta, tutor-tapaamisista ja omasta tiedekasvatusprojektista.
Blogissa Kaisa Hartikainen kertoo koulutukseen liittyvistä kokemuksistaan sekä Tiedeseikkailupäivästä, jonka hän toteutti koulutuksen lopputyönä yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston ja Siilinjärveläisen alakoulun kanssa. Blogin lopussa on myös koulun opettajien, oppilaiden ja vanhempien ajatuksia päivän tapahtumista.
Mikä sai sinut osallistumaan Tiedekasvatusohjaaja-koulutukseen? Mitä odotuksia sinulla oli?
Olin jo jonkin aikaa pyöritellyt mielessäni ajatusta, että joskus tulevaisuudessa voisi olla kiva hyödyntää aiempaa aineenopettajan ja tutkijan koulutustaustaani jotenkin sivutoimisesti. Samaan aikaan törmäsin ilmoitukseen alkavasta tiedekasvatusohjaajakoulutuksesta ja tämä tuntui sopivan kuin nenä päähän. Odotin ennen kaikkea saavani kuvan tiedekasvatuksen nykytilasta Suomessa sekä vinkkejä erilaisista tiedekasvatuksen toteutusmahdollisuuksista. Kurssilla oli mielenkiintoista päästä juttusille myös muiden asiasta kiinnostuneiden kanssa.
Millaisena koit kokonaisuuden? Millaista palautetta sait osallistujilta?
Suoritin Tiedekasvatuksen perusteet -osuuden jo aiemmin kyseisen kurssin pilotointivaiheessa, joten se jäi hieman irralliseksi lopullisesta tiedekasvatusohjaajakoulutuksen kokonaisuudesta. Osion materiaaleihin oli kuitenkin mahdollista päästä käsiksi.
Kaiken kaikkiaan kokonaisuus oli monipuolinen. Webinaareja oli melko tiiviiseen tahtiin, mutta oli hyvä, että nämä pystyi katsomaan jälkikäteen omien aikataulujen puitteissa. Pakollisia verkkovälitteisiä tutor-tapaamisia oli vain muutama, mutta nämä olivat oikein antoisia. Oli hauska kuulla, miten erilaisia ja mielenkiintoisia tiedekasvatusprojekteja itse kullakin oli.
Sain myös hyviä vinkkejä omaa tiedekasvatusprojektiani varten. Tiedekasvatusprojekti auttoi kokoamaan opittua yhteen ja testaamaan käytännössä, mitä tiedekasvatus voi olla.
Koulutuksen lopussa myös toteutit tiedekasvatusprojektisi. Kuvaile toteutuksen sisältöä?
Toteutin projektini osana Lasten yliopiston toimintaa järjestämällä tiedeseikkailaamupäivän siilinjärveläisen 6. luokan oppilaille Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella. Tällaisen tapahtuman järjestäminen, varsinkin koronarajoituksia seuraten, olikin aikamoisen setvimisen takana. Päivä onnistui kuitenkin erinomaisesti ja lapset innostuivat DNA:n eristämisestä ja mikroskopoinnista. Niko Lasten yliopistolta ja farmasian laitoksen väki olivat isona apuna päivän järjestelyissä. Heille siis isot kiitokset!
Mitä tavoitteita sinulla on oppimisen ja kehittymisen suhteen tiedekasvatusohjaajana?
Oppimistahan riittää aina. Tuumailen nyt, miten voisin omalta osaltani olla edistämässä tiedekasvatussa. Ainakin oma lähipiiri saa varmasti osansa. 🙂
Millaisena näet Tiedekasvatusohjaajakoulutuksen tulevaisuuden?
Toivottavasti koulutuksesta kiinnostuneita riittää, ollaan kuitenkin tärkeän asian äärellä. Joustava verkkototeutus on ehdottomasti kurssin vahvuus.
Kenelle suosittelisit koulutusta?
Voisin suositella koulutusta kaikille asiasta kiinnostuneille. Kiitosta etenkin joustavasta suoritustavasta ja webinaarien tallentamisesta. Itse kuuntelin tallenteita usein automatkoilla ja koiran kanssa lenkkeillessäni.
Erityisesti koulutus voisi sopia opettajaopiskelijoille ja varhaiskasvatuksessa toimiville, mutta myös kaikille muille, kuten vanhemmille. Koulutuksen sisällön voi skaalata omaan toimintaan ja rooliin sopivaksi, joten en näkisi rajoituksia osallistumiselle.
Opettajien ajatukset
Kiitos teille hienosta kokemuksesta! Päivä sujui vaivattomasti, oppilaat olivat yllättävänkin innostuneita tutkimisesta. Monet heistä kyllä ovat käytännön tekijöitä ennemmin kuin lukijoita. Oli todella mukavaa seurata heidän työskentelyään.
Minulle opettajana tämä vierailu antoi uusia ideoita, kuinka voisi opetusta kehittää. Tosin meillä on haasteita, kun kaikki perinteiset ympäristötiedon tutkimusvälineet piti hävittää jokunen vuosi sitten eikä uusia ole voitu rahan takia hankkia. Lisäksi koulumme toimii tällä hetkellä kolmessa eri rakennuksessa, joten välineiden roudaaminen välitunneilla on aika työlästä.
Minä henkilökohtaisesti olisin innokas jatkamaan yhteistyötä yliopiston ja Lasten yliopisto kanssa. Tällainen tiedeseikkailupäivä on selkeästi innostava sekä opettajalle että oppilaille.
Oppilaiden mielestä päivä oli hauska ja oli kivempaa kuin olla koulussa. Monet tykkäsivät kumihanskoista, kiivimössön tutkimisesta mikroskoopeilla ja Kaisan varaamasta välipalasta. Oppilaat kertoiat oppineensa DNA:n tutkimista, aineiden ominaisuuksista ja että on aika ällöttävää nähdä, millaiselta oma hius näyttää mikroskoopilla katsottuna.
Vanhempien ajatukset
”Ihan huippu päivä! Lapsi oli aivan innoissaan. Varmaan alakoulun paras päivä, iso kiitos!”
”Hienoa, että lapsia tutustutetaan tieteeseen ja tutkimukseen. Lapsi tykkäsi pipetoida ja katsoa mikroskoopilla.”
Lue lisää Tiedeseikkailuaamupäivästä Lasten yliopiston Digimaailman Facebook-sivulla>>
**
Lisätietoja:
Niko Kyllönen, hankekoordinaattori
044 7462843 / niko.kyllonen(a)snellmanedu.fi
www.snellmanedu.fi/phereclos-hanke
Projekti on saanut rahoitusta Euroopan Unionin Horisontti 2020 tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta avustusnumerolla 824630.
