Olen nyt muutaman kuukauden ajan sukeltanut vapaan sivistystyön maailmaan täällä SnellmanEDUlla toiseksi viimeisessä opettajaopintojeni harjoittelussa. Olen viittä vaille valmis yhteiskuntatieteiden maisteri sosiaalipsykologian pääaineesta kasvatustieteellisellä twistillä: valmistuin kandidaatiksi aikuiskasvatustieteestä ja suoritan tällä hetkellä aikuisopettajan pedagogisia opintoja. Käynnissä olevan soveltavan harjoittelun tarkoituksena on päästä soveltamaan pedagogista asiantuntijuutta erilaisissa oppimis- ja toimintaympäristöissä.
Harjoitteluni pyörii SnellmanEDUn Joustavan opetuksen ja oppimisen laatumallin ympärillä. JOO-malli toimii sekä lähi- että etäopetuksen huomioivan hybridiopetuksen suunnittelun mallina. Voit tutustua malliin tarkemmin täällä (kirjaudu vierailijana). Tehtävänäni on ollut tutustua JOO-malliin ja siihen liittyvään materiaaliin sekä rikastuttaa mallia tuottamalla erityisesti oppimismuotoiluun ja saavutettavuuteen liittyvää sisältöä.
Oppimismuotoilu: konkreettisia apukeinoja opetuksen suunnitteluun
Olen hyödyntänyt aiemmin oman opetukseni suunnittelussa hyvin yksinkertaista, itse suunnittelemaani pohjaa, jossa oppitunti jaetaan osiin niin, että jokaiselle osalle määritellään tavoite, sisältö, opetusmenetelmät ja varattu aika. Pohja on kyllä auttanut minua hahmottelemaan opetukseni suunniteltua kulkua, mutta olen jäänyt kaipaamaan tarkempia ja syväluotaavampia suuntaviivoja opetuksen suunnitteluun.
Oppimismuotoilu tarjoaa kullanarvoisia ratkaisuja edellä kuvaamaani ongelmaan. Oppimismuotoilu antaa opetuksen suunnittelun tueksi tieteelliseen tietoon perustuvia malleja, menetelmiä ja työkaluja. Se siis antaa opetuksen suunnittelun avuksi konkreettista kättä pidempää: tutkitusti toimivia tapoja rakentaa opetusta.
Oppimuotoilu pohjaa palvelumuotoiluun. Niiden keskeinen yhtymäkohta on loppukäyttäjän asettaminen suunnitteluprosessin lähtökohdaksi. Suunnittelun keskuspisteenä ovat siis opiskelijoiden tarpeet, joihin opetuksella pyritään vastaamaan, ei esimerkiksi tietty opetusmenetelmä tai edes suoraan opetuksen sisältö. Tärkeimpänä tavoitteena on mahdollistaa opiskelijoille pedagogisesti laadukas oppimiskokemus.
Vaikka oppimismuotoilun menetelmiä on runsaasti, niiden väliltä on helppoa löytää yhtäläisyyksiä. Monet menetelmät perustuvat yhteistoiminnalliseen suunnitteluun, jossa hyödynnetään useamman ammattilaisen tietotaitoa sen sijaan, että yksittäinen opettaja puurtaisi oman suunnittelutyönsä parissa yksin. Työskentelytapana voikin olla esimerkiksi työpajat, joihin asiantuntijat kokoontuvat työskentelemään yhdessä. Suunnitteluprosessiin liittyy useimmiten visuaalisuus niin, että opetukselle rakennetaan esimerkiksi jonkin muotoinen visuaalinen käsikirjoitus. Suunnitelmia myös arvioidaan useammassa vaiheessa: kollega voi antaa ehdotuksia rakentamasi verkko-oppimisympäristön muokkaamiseen tai koulutusta lähdetään jatkokehittelemään opiskelijoilta saadun palautteen perusteella.
Oppimissuunnittelun menetelmiä voidaan hyödyntää suunnitteluprosessissa alusta loppuun saakka. Odotan innolla, että pääsen tulevaisuudessa suunnittelemaan koulutuksien käsikirjoituksia hyödyntäen vaikkapa Laurillardin (2012) erilaisiin oppimisen tapoihin pohjaavia kortteja, joista Laurea-ammattikorkeakoulu on tehnyt selkeän suomenkielisen version. Omasta mielestäni parasta menetelmissä on kuitenkin se, ettei niitä ole välttämättä pakko noudattaa tarkkaan. Vaikka tietyssä mallissa olisikin viisi vaihetta, voit hyödyntää niistä vain yhtä jossain suunnittelutyösi vaiheessa. Menetelmät toimivat myös loistavasti inspiraation lähteinä, tuoden uusia näkökulmia opetuksen rakentamiseen.
Saavutettavuus hyödyttää kaikkia
Saavutettavassa opiskeluympäristössä jokainen voi toimia ja liikkua yhdenvertaisesti omista ominaisuuksistaan riippumatta. Saavutettavuus on sanana monille tuttu, mutta sen sisällön laajuus voi tulla yllätyksenä. Haluamme korostaa JOO-mallissa sitä, että saavutettavuus hyödyttää ihan kaikkia opiskelijoita.
Pyörätuolia käyttävän opiskelijan on mahduttava liikkumaan opetustiloissa pyörätuolillaan ja huonokuuloinen voi tarvita kuulemisen avuksi induktiosilmukkaa. Nämä ovat esimerkkejä siitä, että fyysisen ympäristön saavutettavuus voi olla opiskelijalle koulutukseen osallistumisen ehto. Saavutettavuus onkin perinteisesti liitetty juuri fyysisen ympäristön tarkasteluun. On kuitenkin huomioitava, että fyysinen ympäristö on tärkeydestään huolimatta vain yksi osa-alue saavutettavuuden tarkastelussa.
Nostamme JOO-mallissa esille erityisesti pedagogista saavutettavuutta, johon kouluttaja voi itse vaikuttaa hyvinkin konkreettisin keinoin tukeutumalla saavutettavuusajatteluun suunnitellessaan ja toteuttaessaan opetustaan. Olen koonnut JOO-malliin keinoja opetuksen saavutettavuuden lisäämiseen. Esimerkiksi opintojen joustavuus voi lisätä kaikenlaisten opiskelijoiden mahdollisuutta osallistua opetukseen. Opetukselle voidaan luoda joustavuutta valitsemalla vaihtoehtoisia suoritustapoja, monipuolisia opiskelijan osaamisen arviointimenetelmiä ja järjestämällä sekä etä- ja että lähiopiskelijat huomioivaa hybridimuotoista opetusta. JOO-mallista löytyy myös tiivis saavutettavuuden tarkistuslista opetuksessa käytettävien materiaalien tarkasteluun.
Saavutettavuusajattelu sopii mielestäni hyvin yhteen oppimismuotoilun kanssa, koska molempien keskiöön asetetaan opiskelijat sekä heidän tarpeensa. Erityisen osuvasti saavutettavuus ja oppimismuotoilu yhdistyvät oppimismuotoilumenetelmässä nimeltä Universal Design for Learning. UDL:ssä huomioidaan saavutettavuuden tarjoamat hyödyt kaikenlaisille ihmisille suunnittelemalla opetus jo lähtökohtaisesti niin, että se sopisi kaikille opiskelijoille. UDL:n pääperiaatteina on tarjota opiskelijoille monenlaisia tapoja sitoutua opiskeluun, esittää opetettavat asiat monipuolisin menetelmin ja mahdollistaa erilaisia tapoja toimintaan ja itsensä ilmaisuun. Löydät lisää tietoa UDL:stä englanniksi täältä.
Vapaan sivistystyön tehtävänä on tarjota yhteiskunnallisesti ja yksilölle tärkeisiin aiheisiin liittyviä koulutuksia – siis sivistystä – kaikille halukkaille. Pitämällä saavutettavuusajattelun kirkkaana mielessämme koulutuksien suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa varmistamme sen, että jokaisella on mahdollisuus päästä osallistumaan toimintaamme. Näin voimme lisätä ihmisten osallisuutta, hyvinvointia ja tasa-arvoa koulutuksen saralla.
Kohti viimeistä opetusharjoittelua
Olen viihtynyt harjoittelupaikassani todella hyvin. SnellmanEDUn tiivis työyhteisö on ottanut minut vastaan lämpimästi ja tuntuu, että olen ehtinyt päästä osaksi porukkaa. Joustavan opetuksen ja oppimisen laatumalli aiheineen on jo tullut tutummaksi, mutta silti tuntuu, että sillä olisi vielä paljon tarjottavaa pedagogisen asiantuntijuuteni kehittämiseen. Koska en millään malta päästää irti harjoitteluni mielenkiintoisista aiheista enkä tästä ihanasta työyhteisöstä, olen erittäin kiitollinen siitä, että saan jatkaa opettajaopintojeni viimeiseen harjoitteluun tässä mieluisassa ympäristössä.
Loppukevääni vierähtää tuttujen teemojen eli oppimismuotoilun ja saavutettavuuden parissa. Fokus tosin vaihtuu JOO-mallin sisällöllisestä rikastuttamisesta sen hyödyntämiseen konkreettisen koulutustyön pohjana. Pääsen kouluttamaan niin oman organisaatiomme henkilöstöä kuin muitakin vapaan sivistystyön toimijoita JOO-malliin tukeutuen.
Tulevia koulutuksia
Jos haluat oppia lisää innostavan hybridikoulutuksen suunnittelemisesta ja toteuttamisesta, suosittelen maaliskuussa alkavaa koulutustamme Hybridiopetus – kuinka se tehdään laadukkaasti?. Ilmoittautuminen on auki 9.3. saakka.
Järjestämme touko-kesäkuussa kolmesta työpajasta koostuvan oppimismuotoilukoulutuksen, joka on suunnattu vapaan sivistystyön oppilaitosten opettajille ja suunnittelijoille. Kouluttajina toimivat lisäkseni SnellmanEDUn oppimismuotoilija ja verkkopedagogi Niina Räsänen, rehtorimme Soili Meklin sekä luennollaan koulutuksen starttaava Aalto-yliopiston digitaalisen oppimisen asiantuntija Akseli Huhtanen. Jos kiinnostuit koulutuksesta, löydät lisätietoa ja ilmoittautumisen: snellmanedu.fi/tuote/oppimismuotoilu-menetelmia-opiskelijalahtoisten-oppimiskokemusten-luomiseen
Tänä keväänä valon näkee myös Joustavan opetuksen ja oppimisen laatumallin tuore versio. Osana kakkosversion julkaisua tulemme tarjoamaan kevään aikana maksuttomia hybridityöpajoja JOO-mallin sisältämiin teemoihin liittyen.
Siispä innolla kohti kevättä!
Kirjoittaja: Pinja Evesti
Lähteet
Huhtanen, A. 2019. Verkko-oppimisen muotoilukirja. Käytännön työkaluja laadukkaan verkko-oppimisen muotoiluun. https://fitech.io/app/uploads/2019/09/Verkko-oppimisen-muotoilukirja-v-1.4.1-web.pdf
Ilola, H. & Puupponen, H. Saavutettava opetus ja opiskelu. Saavutettava tieto- ja viestintäympäristö -suositus 2014-2016. http://www.esok.fi/stivisuositus/saavutettava-opetus-ja-teknologia
Laamanen, M. 2020. Verkko-opetus saavutettavaksi. DigiCampuksen Saavutettavuus-blogi. https://info.digicampus.fi/2020/06/04/verkko-opetus-saavutettavaksi/
Laurillard, D. 2012. Teaching as a design science. Building Pedagogical Patterns for Learning and Technology. New York: Routledge.
Marstio, T. 2021. Pedagogista uudistumista oppimisen muotoilun avulla. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/505722/Laurea%20Julkaisut%20173.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Penttilä, J. 2012. Hitaasti, mutta varmasti? Saavutettavuuden edistyminen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2000-luvulla. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:10.
Young, C. & Perović, N. 2020. Part 1. Introducing ABC Learning Design. https://abc-ld.org/wp-content/uploads/2020/07/Part-1.-Introducing-ABC-Learning-Design-July-20.pdf
