MTEP1017 Näkökulmia musiikkiterapiaan Suomessa 5 op (JYU)

Oletko kiinnostunut musiikin hoitavista, psykologisista ja fysiologisista vaikutuksista? Aloita musiikkiterapian opinnot SnellmanEDUssa yhteistyössä Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston kanssa!

Näkökulmia musiikkiterapiaan Suomessa on kolmas musiikkiterapian perusopintokokonaisuuteen (25 op) kuuluva opintojakso.

Opintojaksolla esitellään erilaisia Suomessa käytettäviä musiikkiterapian malleja, menetelmiä ja tekniikoita kokeneiden musiikkiterapiakliinikoiden toimesta. Opintojakso painottuu kliiniseen käytäntöön ja sisältää siitä nousevia tapausesimerkkejä ja kokemuksellista tietoa. Opintojaksolla esitellään myös käsiteltävien mallien, menetelmien ja tekniikoiden keskeisiä teoreettisia perusteita. Opintojaksolla käsitellään tarinasäveltämistä (erityisesti lapset), kuvionuottimenetelmää (erityisesti kehitykselliset häiriöt), vibroakustiikkaa (esim. kipupotilaat), neurologista aktiivista musiikkiterapiaa ≈ NAMT (esim. AVH-potilaat) ja kliinistä improvisaatiota ≈ IIMT (esim. aikuispsykiatria).

la 6.9.2025 klo 9.00–16.00, lähiopetus Kuopiossa

su 7.9.2025 klo 10.00–17.00, lähiopetus Kuopiossa

ke 17.9.2025 klo 18.00–19.30, verkko-opetus

la 20.9.2025 klo 11.00–15.00, lähiopetus Kuopiossa

Pidätämme oikeuden muutoksiin.

Musiikkiterapia sopii erityisesti hoito-, kasvatus-, erityiskasvatus- tai musiikkialan ammateissa toimiville tai niihin tähtääville. Musiikkiterapiasta voi myös tehdä sivuaineen vaikkapa musiikkitieteen ja musiikkikasvatuksen, psykologian, erityispedagogiikan tai kasvatustieteen tutkintoon. Musiikkiterapian perusopinnot ovat myös osa musiikkiterapeutin kliiniseen kelpoisuuteen johtavaa koulutusta.

Opintojakson suoritettuaan opiskelija:

• Hahmottaa musiikkiterapian toteuttamistapoja ja asiakasryhmiä suomalaiseen kliiniseen käytäntöön perustuen
• Ymmärtää käsiteltävien mallien, menetelmien ja tekniikoiden toimintaperiaatteet ja perusteet suhteessa konkreettisiin, kliinisiin tavoitteisiin
• Syventää ymmärrystään mallien, menetelmien ja tekniikoiden eroavuuksista suhteessa niiden keskeisiin ikäryhmiin ja häiriötyyppeihin

Kaarlo Uusitalo, HUK, musiikkiterapeutti

Jouni Kettunen, musiikkiterapeutti

Tiinapriitta Savela, FM, musiikkiterapeutti

Ala-Ruona, E. (2003.) Fysioakustinen hoito osana erikoissairaanhoitoa ja kuntoutustutkimusta. Teoksessa E. Ala-Ruona, J. Erkkilä, R. Jukkola & K. Lehtonen (toim.). Muistoissa – Petri Lehikoinen 1940–2001, 173–192.

Haapsaari, I. (2014). Silta yli synkän virran – Musiikkiterapian mahdollisuudet aivoverenkiertohäiriön kuntoutuksessa. Musiikkiterapia, 29 (1).

Hakomäki, H. (2005). Tarinasäveltäminen – uusi musiikkiterapian malli ja käytännöt. Jyväskylän yliopisto. Musiikkiterapian maisteriohjelma. Pro gradu. https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/9973/URN_NBN_fi_jyu-2005442.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Jordan-Kilkki, P., Kokko, J. & Rissanen, H. (1999.) Toiminnallinen musiikkiterapiamenetelmä ja oppimisvaikeudet – näkökulmia oppimisvaikeuksien kuntouttamiseen. Teoksessa J. Erkkilä & K. Lehtonen (toim.), Musiikkiterapian monet kasvot, 25–48.

Kaikkonen, M.; Uusitalo, K. & Äystö, S. (2005.) Soita mitä näet: Kuvionuotit opetuksessa ja terapiassa. Helsinki: Kehitysvammaliitto.

Lilja-Viherlampi, L-M. (2007). “Minunkin sisällä soi”! : musiikin ja sen parissa toimimisen terapeuttisia merkityksiä ja mahdollisuuksia musiikkikasvatuksessa. Väitöskirja. Turun ammattikorkeakoulu.

Savela, T. (2014.) Vibroakustisen menetelmän mahdollisuuksia kiintymyssuhteessaan traumatisoitujen lasten musiikkiterapiassa. Musiikkiterapia, 29 (1), 36–50.

Sätilä, H., Ruhalahti, M., Hilpinen, S., Luukkonen, R. (2020). Musiikkiterapia ja musiikin käyttö neurologisten erityislasten kuntoutuksessa. Duodecim. Vuosikerta. 136, nro 23. Sivut 2625–2632. https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo15935.pdf

Tuomi, K., & Ala-Ruona, E. (2013). Varhaisiän musiikkiterapia Suomessa. Musiikkiterapia, 28(1), 6–23.

Ajankohtaisia, erikseen jaettavia artikkeleita ja oppimateriaaleja.