Työkseni suunnittelen Lasten yliopistotoimintaa sekä Ikääntyvien yliopistotoimintaa ja näen tiedekasvatuksen näin konkreettisesti molempien toimintojen ideologisena tavoitteena.
Valtakunnallisella tasolla tiedekasvatus on hyvin heterogeenistä eri organisaatioiden toteuttamaa toimintaa. Osa toimijoista on julkisrahoitteisia kuten yliopistot ja vapaan sivistystyön oppilaitokset ja osa toteuttaa tiedekasvatusta kaupallisena toimintana.
Mitä tiedekasvatus on? Ensin pitäisi pohtia mitä ylipäänsä tiede on. Onko tiede aina tutkimukseen perustuvaa ja onko tutkimuksen perusteena aina tieteellinen teoria? Pohdimme näitä termejä vastikään kollegani kanssa. Kielitoimiston sanakirjan mukaan tiede on ”ilmiöiden ja niiden välisten suhteiden järjestelmällistä ja kriittistä tutkimista sekä tutkimuksen avulla saatu tietojen jäsentynyt kokonaisuus”
Kasvatus taas määritellään samaisessa sanakirjassa ”ihmisen kasvattamiseen tähtäävänä tietoisena toimintana”.
Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta julkaisi vastikään Tiedekasvatuksen suositukset, joiden mukaan tiedekasvatuksen viisi periaatetta ovat saavutettavuus, laaja-alaisuus, osallistavuus, yhteisöllisyys ja innostavuus.
Tiedekasvatusta voidaan käsitellä myös tiedepääoman, Science Capital -käsitteen kautta. Tiedepääomaa kuvataan kahdeksalla ulottuvuudella, joiden avulla pystytään hahmottamaan jokaisen henkilökohtaista suhdetta tieteeseen. Tiedepääoma sisältää tieteellisen tiedon ymmärtämisen lisäksi myös yksilön ajatteluun, toimintaan ja sosiaalisiin kontakteihin liittyvän tiedekertymän.
Ihminen, joka aktiivisesti lisää tiedepääomaansa, pysyy paremmin pinnalla nyky-yhteiskunnan tietovirroissa, uppoamatta ja jäämättä kiinni karikkoihin. Taito, jonka tärkeys on viime päivinä osoittautunut entistä tärkeämmäksi medioissa pyörivien valeuutisten tulviessa ympärillä.
Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä eri ilmiötä tarkastellaan eri tieteenalojen näkökulmista. Löytyy jaottelua luonnontieteisiin, lääketieteisiin, humanistisiin tieteisiin jne. Nämä tieteenalat on jaoteltu pienempiin yksiköihin esim. matematiikka, fysiikka, kemia, filosofia, historia. Tutkittavat ilmiöt eivät suinkaan nätisti asetu näiden jaotteluiden mukaisesti, vaan niiden tarkasteluun tarvitaan laajempaa kokonaiskuvaa ja tieteiden välistä yhteistyötä. Sama tapahtuu esimerkiksi, kun lapsi alkaa ihmetellä jotain eteen tullutta asiaa. Hänkään ei tiedä tieteenalajaotteluja, vaan uteliaana kyselee kysymyksiä laidasta laitaan.
Minusta tiedekasvatuksen tulee lähteä uteliaisuudesta erilaisiin ilmiöihin ja asioihin. Sen tulee olla vapaata koulutusjärjestelmän turhista normeista ja opetussuunnitelmista. Sen pitää tuottaa innostumista ja herättää kiinnostusta. Tiedekasvatuksen tulisi myös olla iästä riippumatonta. Me kaikki tarvitsemme aikaa ja tilaisuuden kehittää luovuuttamme ajatella ja tutkia sekä rohkeutta kyseenalaistaa ja ymmärtää asioita toisin kuin ennen.
Kirjoittanut SnellmanEDUn suunnittelija Riikka Asikainen.
Kirjallisuutta:
www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/tiede?searchMode=all
