Henkikirjojen käyttö sukututkimuksessa

Sukututkimusta tehdään usein kirkonkirjoista, mutta jos kirkonkirjat ovat tuhoutuneet tai niitä ei ole käytettävissä esimerkiksi rajoitusten vuoksi, niin henkikirjoista on usein iso apu suvun historian selvittämisessä. 100-vuotta nuorempien henkikirjojen käyttöön tarvitaan lupa ja niitä on jo paljon digikuvattuna. Ne ovat käytössä Kansallisarkiston eri toimipisteissä ja webinaarissa perehdymme lupien hankintaan. Henkikirjoja on tehty verotuksellisista syistä vuodesta 1634 alkaen ja 100-vuotta vanhempia digikuvattuja henkikirjoja on käytettävissä vapaasti internetissä.

Palautetta aiemmilta kursseilta: “Asiantuntija, viitseliäs vastaamaan kysymyksiin. Olen ollut saman kouluttajan kursseilla aiemminkin ja pidän hänen esittämistyylistään, asiaa on helppo seurata.”

Kurssilla käymme läpi henkikirjojen rakennetta 1600-, 1700-, 1800- ja 1900-luvuilla, tulkitsemme käsialoja ja tutustumme esimerkkien avulla niiden käyttöön sukututkimuksessa ja tilojen historian selvittämisessä. Kurssilaiset saavat käyttöönsä myös Suomen Sukuhistoriallisen yhdistyksen jäsentunnukset, joilla pääsee tutkimaan jäsensivujen aineistoja. Tervetuloa selvittelemään sukusi historiaa!

ti 4.11. & ti 18.11.2025 klo 17.30-19.00, etäopetus

Sukututkijat, jotka haluavat oppia käyttämään henkikirjoja joko suku- tai tilatietojen tutkimuksissa.

Löytää digikuvattuja henkikirjoja verkosta, osata hakea Kansallisarkiston Astian kautta lupa 100 vuotta nuorempien henkikirjojen tutkimukseen, osata tulkita henkikirjoja 1900-luvulta aina 1600-luvulle saakka.

Luennoitsija Ritva Sampio, Suomen Sukututkimustoimisto Oy