Musiikkipsykologia I 5 op

Opintojakso sisältää monipuolista tarkastelua musiikin merkityksestä ihmisen eri elämän vaiheissa. Musiikin kehityspsykologian näkökulma käsittelee erityisesti lapsuusvaihetta ja musiikillisten aktiviteettien ja harrastusten merkityksiä lapsen kasvussa ja kehityksessä. Musiikin kehityspsykologiaa peilataan lisäksi suhteessa musiikkiterapiaan. Musiikkia tarkastellaan myös havaintopsykologisena ilmiönä, jonka lisäksi jaksolla saa tutkimukseen perustuvaa tietoa musiikin ja tunteiden välisestä yhteydestä ja musiikin monipuolisista vaikutuksista musiikkipsykologisesti tarkasteltuna läpi ihmisen elämänkaaren.

Tutustu myös Johdatus musiikkiterapiaan -opintojaksoon, joka alkaa 25.10.2023!

Musiikkipsykologian osuus,
Annika Tammela:
tiistai 6.2.2024 klo 17-20.15
tiistai 13.2.2024 kl0 17-20.15

Kehityspsykologian osuus,
Kirsi Tuomi:
perjantai 8.3.2024 klo 16-19.30
lauantai 9.3.2024 klo 10-12.30

Opintojakso sisältää runsaasti tutkimukseen perustuvan tiedon esittelyä, jota täydentävät omakohtaisten kokemusten reflektointi sekä pienet käytännön harjoitukset. Opetus toteutuu dialogisesti ja tarkoitus on virittää keskustelua ja yhdistää saatu tieto käytäntöön.

6.2.-9.3.2024, etäopetus

Opinnot sopivat erityisesti terveydenhuollossa ja sosiaalialalla työskenteleville tai sitä opiskeleville (mm. lääkärit, sairaanhoitajat, lähihoitajat, sosiaalityöntekijät, sosiaaliohjaajat, perhetyöntekijät ja terapeutit) sekä kulttuurihyvinvointialoilla opiskeleville ja työskenteleville (mm. sairaala-, hoiva- ja yhteisömuusikot, yhteisöpedagogit ja -taiteilijat, sairaalaklovnit, draamakasvattajat).

Lisäksi opetusalan ammattilaiset ja opiskelijat (mm. luokanopettajat, aineenopettajat, alkuopetuksessa työskentelevät ja koulunkäynnin avustajat) sekä musiikin ammattilaiset tai musiikkia opiskelevat (mm. soitonopettajat, musiikkipedagogit ja musiikin harrastajat) hyötyvät musiikkipsykologisesta tiedosta.

Opintojakson suoritettuasi osaat:

• tunnistaa musiikin kehityspsykologisia ilmiöitä erityisesti leikki- ja kouluikäisten kehityksessä
• kuvata musiikillisten aktiviteettien ja harrastusten merkityksiä kasvuun ja kehitykseen
• hahmottaa musiikin kehityspsykologisia ilmiöitä suhteessa musiikkiterapian lähestymistapoihin ja tyypillisiin kohderyhmiin (esim. kehitykselliset viivästymät).
• hahmottaa yleiskuvan musiikista havaintopsykologisena ilmiönä
• kuvata musiikin ja tunteiden yhteyksiä
• kuvata ja selittää musiikin tiedettyjä vaikutuksia

Annika Tammela, FT yliopistonopettaja, musiikin tutkija, Jyväskylän yliopisto

Kirsi Tuomi, FM musiikkiterapeutti, Theraplay ja DDP -vuorovaikutusterapeutti, työnohjaaja (STOry)

– Huotilainen, M. (2011). Aivotutkimus tunnistaa musiikin erityisen merkityksen ihmiselle. In L.-M. Lilja-Viherlampi (Ed.), Ihminen ja musiikki (pp. 35–52). Turku: Turun ammattikorkeakoulu
– Huotilainen, M. (2019). Näin aivot oppivat. Keuruu: PS-kustannus
– Louhivuori, J. & Saarikallio, S. (toim.) 2010. Musiikkipsykologia. Jyväskylä: Atena. (luvut 1-6) – teoksesta tulossa uusi painos 2022, joka korvaa tämän.
– Saarikallio, S. (2009). Musiikki ja nuoren psykososiaalinen kehitys. Teoksessa J. Louhivuori; P. Paananen & L. Väkevä (toim.). Musiikkikasvatus: Näkökulmia kasvatukseen, opetukseen ja tutkimukseen. Jyväskylä: Atena
– Schwartz, E. (2008). Music Therapy and Early Childhood: A Developmental Approach. Gilsum, NH: Barcelona Publishers. Sivut 29-43
– Ajankohtaisia, erikseen jaettavia artikkeleita ja kalvosarjojaa, erikseen jaettavia artikkeleita ja kalvosarjoja